Pyhäsalmen kaivoksen elämä saattaa jatkua hiukkastutkimuksessa ja säätövoimalana

Kaivostoiminnan päättymiseen jälkeen kaivosalue suljetaan hyväksytyn sulkemissuunnitelman mukaisesti. Nykyisen suunnitelman mukaan kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.

”Tärkeintä olisi, että kaupunkiin saadaan korvaavaa elinkeinotoimintaa maanalaisen kaivostoiminnan päätyessä, olemmehan nyt suurin paikallinen työllistäjä. Järkevä jatkokäyttö tuntuisi myös tunnemielessä paljon paremmalta kuin se, että kaivoskuilun vain annettaisiin täyttyä vedellä ja alue sinetöitäisiin turvalliseksi”, arvioi kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen.

Eri jatkokäyttömahdollisuuksia suunnitellaan Pyhäsalmella aktiivisesti samaan aikaan, kun varsinainen kaivostoiminta pyörii täydellä teholla. Kaivos louhii toiminnan loppuun saakka vuosittain 1,4 miljoonaa tonnia malmia, josta jalostetaan kupari- ja sinkkirikasteita sekä pyriittiä.

Neutriinojen vastaanottoasema

Kunnianhimoisin ja mielikuvituksellisin on yhteiseurooppalainen Laguna-hiukkastutkimushanke. Pyhäsalmen kaivos toimisi Sveitsistä, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:istä lähetettävien neutriinosuihkujen vastaanottoasemana.

”Pyhäsalmen kaivos on sijaintinsa ja syvyytensä ansiosta ykkösvaihtoehto. Jotta avaruudesta tuleva muu säteily voidaan suodattaa pois, tarvitaan vähintään 1,3 kilometrin paksuinen kallio tai neljä kilometriä vettä. Myös sijaintimme 2300 kilometrin päässä Sveitsistä on paras mahdollinen”, Kimmo Luukkonen kertoo.

CERN-hanketta varten kaivokseen louhittaisiin lähes puolentoista kilometrin syvyyteen 60–70 metriä leveä, 100 metriä pitkä ja 40 metriä korkea halli. Betoni-ja jaloteräsrakenteen sisälle sijoittuisi massiivinen, nestemäistä, -185 Celsius-asteista argonia sisältävä säiliö, joka tunnistaisi Sveitsistä kallioperän läpi lähetettävät neutriinosuihkut.

Neutriinotutkimusta varten kaivoksessa on tehty usean kilometrin verran tutkimuskairauksia. Jos hanke etenee, rakennetaan Pyhäsalmelle lähivuosina 45–50 miljoonaa maksava pilottilaitos.

Pumppuvoimalasta säätöenergiaa

Rinnakkaisena hankkeena Pyhäsalmen kaivokselle suunnitellaan pumppuvoimalaa, joka toimisi hiilivapaana energiavarastona ja tuottaisi valtakunnan verkkoon säätöenergiaa. Käytännössä kaivoksen pohjalle louhitaan tila, josta vesi pumpataan lähinnä öisin ylös avolouhokseen ja johdetaan turbiinien läpi alas kaivokseen tuottamaan sähköä aina tarvittaessa.

”Korkeuseronsa ansiosta voimala pystyy tuottamaan paljon energiaa pienellä vesimäärällä. Keskustelemme toteutuksesta neljän, alueellisen energiayhtiön kanssa”, Luukkonen mainitsee.

Säätövoimala toteutettaisiin kolmessa eri vaiheessa, jossa jokaisessa tuotettaisiin sähköä 200 megawatin teholla. Ykkösvaiheessa 350 000 vesikuution juoksutus pyörittäisi voimalaa 200 MW:n teholla päivittäin kuuden tunnin ajan.      

Pyriitti kierrätykseen, maataloustuotantokin mahdollista

Kaivoksen rikastehiekka-altaista on jo aiemmin otettu talteen pyriittiä. Uudelleen käsittelyä kooltaan 90 hehtaarin altaista voidaan jatkaa, jos toiminnasta saadaan kannattavaa. Kaikkiaan prosessoinnilla saataisiin kerätyksi noin kaksi miljoonaa tonnia pyriittiä.  

”Myös maanalainen, vihannesten ja sienien kasvatus kaivoksessa on mahdollista. LED-valaistus ja tasainen lämpötila takaavat 3-5 kertaa nopeamman kasvutuloksen kuin maanpäällisissä kasvihuoneissa”, Kimmo Luukkonen huomauttaa.