Keskellä kaunista, sotkamolaista korpimaisemaa, mutkittelevan soratien päässä, avautuvat Euroopan ainoan hopeakaivoksen uudet ja siistit tuotantotilat. Monimetallikaivos tuottaa lisäksi kultaa, sinkkiä ja lyijyä.
Sotkamo Silver on saanut tuotannon käyntiin varsin ripeästi. Ensimmäiset malmikivet ajettiin prosessiin maaliskuun 2019 lopussa, ja kaivos tähtäsi jo samana vuonna yli 32 tonnin hopeatuotantoon.
Toimitusjohtaja Erkki Kuronen esittelee hopeamalmia, josta yhtiö aikoo jo tätä vuonna jalostaa yli 32 tonnia hopeaa.
”Kaivoksen ylösajo on hyvässä vauhdissa ja sujunut suunnitelmien mukaan. Rekat ajavat jo tasaiseen tahtiin hopea-lyijyrikastetta Bolidenille Rönnskäriin ja sinkkirikastetta Kokkolaan jalostettavaksi. Tähtäämme jatkossa 45 tonnin hopeatuotantoon vuodessa,” kertoo Sotkamo Silver Oy;n toimitusjohtaja Erkki Kuronen.
Metso on keskeisesti mukana kaivoksen eri prosessivaiheissa. Metson murskilla tehdään malmin esi- ja välimurskaus, kaksitasoseula lajittelee partikkelit, pumput kuljettavat malmilietettä prosessin eri vaiheisiin ja painesuodatin poistaa veden rikasteesta.
Ruotsalaisyhtiö, joka on suomalaisomistuksessa
Hopeakaivoksen omistaa Sotkamo Silver AB, jonka osakkeista noin 80% on suomalaisomistuksessa. Suurin, yksittäinen omistaja on vakuutusyhtiö Ilmarinen.
Sotkamon kaivoksen ohessa yhtiöllä on kultaan liittyvä hanke Tampereella, wolfram-suunnitelma Bergslagenissa, Ruotsissa sekä sinkki-kupari-lyijykaivosprojekti Mo i Ranassa, Norjassa.
Oulun yliopiston tutkijat löysivät Sotkamon hopeaesiintymän vuonna 1980, jonka jälkeen alueelle on louhittu 2,6 kilometrin vinotunneli. Vuonna 2006 kaivosoikeudet siirtyivät Silver Resources Oy:lle. Pörssiyhtiöksi Sotkamo Silver listautui 2010.
Kaivosyhtiö hallinnoin noin 25 kilometriä pitkää Tipasjärven vihreäkiviesiintymää, jossa on nykyisen kaivoksen lisäksi useita eri satelliittimalmioita. Hopeaa malmitonnista löytyy 121 grammaa tonnissa, kultaa 0,42 grammaa, sinkkiä 0,89% ja lyijyä 0,43%.
Raportoitu malmivaranto on vajaat kolme miljoonaa tonnia ja sen mukainen kaivoksen elinikä 7 vuotta. Koeporauksissa malmion on todettu jatkuvan nykyiseltä tasolta ainakin 400-600 metrin syvyyteen, ja jopa puolentoista kilometrin syvyyteen, joten todennäköinen elinikä on pidentymässä.
Hopeamalmi irtoaa 20 000 tonnin lohkoissa
Malmia irrotetaan avolouhintana sekä pengerlouhintana maan alta. Porauksesta, räjäytyksestä, malmin kuljetuksesta ja esimurskauksesta huolehtii pääurakoitsijana Tapojärvi Oy. Penkereen korkeus on 20 metriä. Yhdestä louhoksesta saadaan noin 20 000 tonnia malmia.
Esimurskauksessa Tapojärvi Oy on ottamassa käyttöön Metson kaksivaiheisen, sähkökäyttöisen vaunulaitoksen, jossa on leuka- ja karamurskaimilla varustetut vaunut ja neljä kuljetinta.
Murskattu, kooltaan 0-70 mm:n malmi siirtyy välivaraston kautta Metso® CVB302™ -kaksitasoseulalle, jossa on käytössä kumiverkot. Ylätasolla reikäkoko 50 mm ja alatasolla 18 mm.
Alatasolta malmi siirtyy suoraan siiloon ja ylätasolta Nordberg® GP220™ -murskaimeen. Murskain toimii 13 mm:n asetuksella, jolloin tanko- ja kuulamyllyihin siirtyy 0-13 mm:n kokoista malmia. Karan läpi kulkee noin 170 tonnia syötettä tunnissa.
Rikastamossa on kolme, rinnakkaista vaahdotuslinjaa: omat hopea-lyijyrikasteelle sekä sinkki- ja pyriittirikasteelle. Rikasteen kuivatuksessa on käytössä Metso® VPA1040™ -painesuodatin, joka poistaa veden kahdesta tonnista kerrallaan 15 minuutin sykleissä.
”Metson laitteet toimivat, kuten on odotettu”
Kolmen kuukauden kokemusten perusteella Sotkamo Silverin kaivokselle hankitut Metson laitteet toimivat, kuten on odotettu:
”Murskauspiiri on tuottanut myllyille riittävän määrän prosessoitavaa malmia eikä odottamattomia katkoksia ole ilmennyt. Pääosa Metson pumpuista tuli meille käytettyinä, ja kunnostuksen jälkeen niiden toiminta on ollut luotettavaa,” arvioi rikastamon päällikkö Jarmo Huuskonen.
”Murskauspiiri toimii noin 16 tuntia päivässä, joten sen kapasiteetti mahdollistaa myös nykyisen tuotannon noston. Louhittava malmi on kvartsipitoisena melko kuluttavaa,” Huuskonen lisää.
Hopean kysyntä kasvussa, ympäristöasiat hallinnassa
Hopean hinta on pysynyt viime vuoden varsin vakaana. Erityisesti teollisen käytön arvioidaan kasvavan lähivuosina.
”Aurinkopaneelien ja sähköautojen käytön laajeneminen lisää hopean kysyntää, joten kaivoksen aloitus osui sopivaan hetkeen,” arvioi toimitusjohtaja Erkki Kuronen.
Ympäristöasioihin ja toimintaan paikallisten yhteisöjen kanssa kaivos on kiinnittänyt erityistä huomiota.
”Panostimme hyvään, hiekka- ja kemikaalisuodatuksella toimivaan vedenpuhdistuslaitokseen, ja esimerkiksi rikastushiekan rikkipitoisuus on vain 0,1 %. Vettä käyttävä prosessi toimii suljetussa kierrossa,” Erkki Kuronen huomauttaa.
Kaivos ja urakoitsija työllistävät 80-90 työntekijää. Hopeakaivos kiinnostaa ympäristöä - äskettäiseen avoimien ovien päivään osallistui useita satoja kävijöitä.