Väinö Ventoniemi aloitti taksiliikennöitsijänä vuonna 1926 Chevrolet-taksilla Mäntsälän Metsäkulmalla. 1930-luvun alussa asuinpaikaksi muodostui Tuusulan Jokela. Toiminta laajeni myöhemmin kuorma-autoliikennöintiin. Ventoniemen kuormurit veivät puutavaraa Paloheimon sahalle ja kalkkia Jokelan tiilitehtaalle.
Sotien jälkeen liikennöinti laajeni ”sekajuniin” – autoihin, joilla kuljetettiin sekä rahtia että matkustajia. Myös soranotto ja murskaus käynnistyivät Hyvinkään Ridasjärvellä ja Hausjärvellä Monnin sora-asemilla. 1960-luvulla sorantuotanto eriytettiin linja-autoliikennöinnistä, ja perustetiin oma Ventoniemen Sora Oy-yhtiö.
Ensin sorat, sitten kallio
”Ridasjärvellä on vuosikymmenten kuluessa hyödynnetty ensin sorakerrokset harjusta, sitten on ruopattu soraa pohjavedestä. Nyt olemme siinä vaiheessa, että louhimme ja murskaamme kiintokallion saman alueen laidalta,” kertoo Ventoniemen Soran toimitusjohtaja Timo Ventoniemi.
Monnin soranottamolla on ollut jo pitkään käytössä Lokomon kiinteä murskaus- ja seulonta-asema. Parhaimpina vuosina Ventoniemi murskasi ja seuloi noin 700 000 tonnia vuodessa. Myös vuosikymmenten mittaan kuljetetut soramäärät ovat mittavia.
”Laskeskelin kerran Monnista lastattuja soramääriä, että 20 tonnin kuormilla mitattuna sorakasa vie tilaa yhdellä kippauksella kolmisen metriä. Näin laskettuna olisimme edenneet Hyvinkäältä Napapiirille, sieltä takaisin ja olisimme jo toista kertaa suuntaamassa pohjoista kohden,” Timo Ventoniemi kertoo.
Nykyisin Ventoniemi kuljettaa noin 900 000 tonnia soraa, hiekkaa, kallioita ja maata vuodessa. Siitä osa on omaa tuotantoa. Soravarantojen vähetessä kalliota murskataan aiempaa enemmän. Samalla ajomatkat ovat lyhentyneet.
Soratuotteita ajettiin aiemmin helposti 60 km:n päähän, kun nykyään kalliomurskeiden taloudellinen jakelualue ulottuu noin 25 kilometrin etäisyydelle tuotantopisteestä.